Tapahtumaraporttia taas pukkaa, ehkä joskus taas ehdin kirjoittaman jotakin muutakin esim. asuista? Tämä on sitten pitkä, kun burgeroin ummet ja lammet eri asioita.
Umicon järjestettiin ensimmäistä kertaa 24.-25.2.2018 Turun Logomolla. Järjestäjäporukka on toki aiemmin tehnyt tapahtumia, joten ihan tuntemattomaan ei tarvinnut hypätä tapahtumaan lähtiessä. Osasi odottaa tiettyjä asioita ja odotukset hyvin palkittiinkin, mutta ei kovin positiivisessa mielessä.
Jo ennen tapahtumaa oltiin nyrpeissään järjestäjäporukan agendoista. Tapahtuman järjesti Suomen Con-tapahtumat Oy, jonka tarkoituksena on järjestää useampia tapahtumia Suomessa per vuosi, saada niihin nimekkäitä kunniavieraita ja pyrkimys tekemään tuottoa. Ongelma on lähinnä se, että lippujen hinnat nousevat tällöin todella korkeaksi ja ohjelman ym. pitäisi olla sen mukaista. Ja se ei ole ollut. Animecon oli viime vuonna tapahtumana todella keskinkertainen ja Puricon jopa PERUTTIIN viime syksyltä, vaikka lippuja oli jo myyty. Eli ei mene ihan putkeen.
Koko tämän hinta/laatu suhteen epätasaisuus hässäkän lisäksi Suomen Con-tapahtumat Oy on saanut plagiointi-syytöksiä, sekä sillä on ikävä tapa survoa tapahtumiaan sellaisin ajankohtiin, mihin sijoittuu jo muita tapahtumia. Sattumaa? Kilpailua? Kettuilua? Tästä sählingistä voisi kirjoittaa ihan oman blogimerkintänsä, mutta koska tämä on cosplay-blogi niin en ehkä kuitenkaan.
Miksi sitten menin paikalle? No sen nimekkään kunniavieraan takia. Arina Tanemura oli se mangaka, joka sai itseni syöksähtämään tähän harrastukseen oikein kunnolla ja löytämään shojon ja draaman, sekä ostamaan ensimmäiset englanninkieliset mangat koska oli vain saatava lisää. Nykyään Tanemuran tyyli ja tarinankuljetus tosin eivät enää iske, mutta tiedostan sillä olleen äärettömän tärkeä merkitys historiassani.
Tämän lisäksi halusin kokea tapahtuman itse, nähdä miten hommat toimii tai ei toimi ja kertoa kokemuksistani eteenpäin. Enkä olla se twiittaaja, joka metelöi että "luin että siellä oli tällaista ja tällaista eli tapahtuma on tällainen!!". En kyllä yleensä ole sellainen, mutta minua ärsyttää tällaiset tyypit... kerätkää omia kokemuksia ja mielipiteitä älkääkä huudelko vaan muiden.
 |
| Ilmeeni sauvattaren kanssa matkustamisesta |
Matka Umiconiin perjantaina töiden jälkeen teki kyllä jotenkin extra-kipeetä ja perillä odotti juna-asema, joka ei ollut enää auki puoli kymmenen jälkeen (verraten esim Kemin asema on auki klo 22:30 asti). Majapaikassa onneksi oli 5 kuukautinen kissanpoika ja mukavat oltavat, mikä olikin melkein koko reissun parasta antia.
 |
| Oliver oli ehk viikonlopun paras juttu yhyyhyghguhjhjk |
Tapahtumassa oltiin muutenkin liikenteessä pienemmällä kattauksella kuin yleensä. Minä ja Rorune olimme jo päättäneet syksyllä, että Tanemuraa katsomaan ja hänen sarjastaan cossaamaan menemme, Fukka liittyi seuraamme vähän lyhyemmällä varoitusajalla.
Lauantai alkoi kuumotuksella, kun luimme että Tanemura on loukannut itsensä. Umiconin viestintä asiasta oli vähä hämärää ja epäselvää, suomeksi puhuttiin terveydentilasta ja enkuksi 'injury'. Jännän äärellä oltiin. Asut kuitenkin niskaan ja mestoille, lauantaina kierrätimme Rorunen kanssa Haunting Groundin Fionaa ja Daniellaa.
 |
| Fiona sai uuden lookin |
Logomo on tapahtumapaikkana todella mainio ja olen kyllä kaivannut sitä ensimmäisen Cosvisionin jälkeen. Uusia tilojakin oli otettu nyt käyttöön! Yksi Suomen parhaista tiloista pitää coneja imo.
Tilan mukavuuden takia ensimmäinen huomio kiinnittyi vähäiseen kävijämäärään sekä itse tapahtumapaikalla, että esimerkiksi avajaisissa. Ilahduin kuitenkin Kumi Taniokan lyhyestä konsertista, koska en ollut aeimmin hänen tuotantoonsa perehtynyt ja nyt sai kuulla livenä. Ostin levynkin!
Viikonloppua varjostivat myös ohjelmien peruuntumiset, lähinnä sairastumisen takia mikä ei tietenkään ole tapahtuman itsensä vika. Jäimme kuitenkin avajaisista kuuntlemaan REIKA: Japanin cosplaykulttuuri ohjelmaa, mikä oli ihan mukava, mutta ei erityisen mieleenjäävä. Oli samoja juttuja kuin pari vuotta sitten Animeconissa, mutta onneksi Reikan esiintymistä on miellyttävää seurata.
 |
| Äänie ja valoe, ote luennolta |
"Tanemura: Tanemuran värikäs maailma" pidettiinkin, eikä sitä jouduttu perumaan, jee! Ohjelma oli ihan hauska ja olihan se hienoa päästä näkemään oma lapsuuden idoli ja kuulemaan hänen jutuistaan. Olisin itse kyllä kaivannut ohjelmaan screenille pyörimään esimerkiksi kuvia Tanemuran töistä, koska kyseessä on kuitenkin visuaalinen taiteilija ja ohjelman nimessäkin puhutaan värikkäästä maailmasta, niin oli vähän höpöä katsella vain tummaa lavaa missä ihmiset puhuu.
 |
| Taidekujalla oli ihania tunnetila-hiusklipsejä. Ja peruukkini lähti valumaan tuossa vaiheessa päivää |
Tämän jälkeen syöksyimme suoraan ohjelmakartassa siirtyneelle "Behind the scenes - cosplaymusiikkivideoiden taikaa", jossa tosin puhuttii lähinnä teknisestä toteutuksesta esim. kamerasta, aikataulutuksesta ja kuvauspaikoista. Toisaalta tykkäsin siitä, toisaalta olisin halunnut että ohjelmaan olisi otettu vielä enemmän mukaan se cosplay aspekti, miten se tuodaan mukaan tai miten se eroaa muunlaisen videon tekemisestä. Ihan jännäe tällaiselle ihmiselle, joka ei hirveästi ole asiaan perehtynyt.
 |
| Shoottailtiin ja saatiin upee kaverikuva med Rorune. Kuvasi: Fukka |
Jäimme vielä hetkeksi poukkoilemaan Logomolle ja kuuntelimme huvittuneina, kun ohjelmaa oltiin jossain vaiheessa sulkemassa tarkoitettua aikaisemmin (oliko jopa 1,5 tuntia aikaisemmin kuin ohjelmassa oli luvattu) ja sitten myöhemmin, että ei sittenkään. Emme jääneet paikalle seuraamaan milloin ovet oikeasti menivät kiinni, vaan lähdimme lätkimään.
 |
| Dual Wield!! Kuvasi: Fukka |
Sunnuntaina oli sitten The Tanemura päivä ja itse vedin päälleni jo Frostissa depytoineen Karenin ja Rorune Kyokon sarjasta Time Stranger Kyoko. Suuntasimme keppeinemme Tanemuran nimikirjoitustilaisuuteen ensimmäisenä ja siinä saimmekin jonottaa hetken. Olihan se hienoa saada nimmari, mutta muuten tilanne oli jotenkin vähän lattea ja itselläni ainakin nopeasti ohi, ehkä itse vain hermoilin. Tiedäppä sitä.
Peruuntumisen takia nimmarien saamisen jälkeen ei enää ollut oikein mitään ohjelmaa, joten aika meni kuvaamisessa ja syödessä. Ja seuratessa yleensä tapahtuman vähän latteaa ja hidasta tempoa.
 |
| En kestä tätä valoo ja värejä mutta todiste meiän paricossista! Kyokona Rorune |
Cosplaykisa oli vielä päivän lopuksi yhdestä eteenpäin! Ikävä kyllä aikaisemmat tapahtuman Frosti ja Yuki olivat selvästi haukanneet kisaajia niin paljon, että kisassa oli vähän osallistujia. Taso oli ihan hyvä, mutta ei siitä hirveän jännittävää kisaa saanut aikaseksi, varsinkin kun oli kyseessä lavajuoksukisat. Ja missä olivat kuvat asuista? Miksei niitä ei heijastettu screenille? Olin aika pettynyt, musiikki oli sentään hyvää.
Kisat loppuivat alle tunnissa ja lopun aikaa pyörimme tapahtumapaikalla odotellen päättäjäisiä ja pyöritellen sormiamme. Vähän meinasi usko loppua, että päättyykö päivä koskaan. Päättäjäiset tuli ja oli ihan kivat, lisää pianomusiikkia jee. Tehokkaasti myös alettiin paikkaa laittaa kasaan tämän jälkeen ja itsekkin poistuimme paikalta.
Onni oli se, että pääsimme vielä yöpaikkaan vaihtamaan vaatteet ja pakkaamaan ennen lähtöä. Yleensä hostellissa ryönät on pitänyt ottaa mukaan aamulla, mutta nyt sai rauhassa tehdä lähtöä. Itse taas yöjunalla ja aamulla suoraan töihin, hilpeetä.
 |
| Luksusta, kun sain ihan yksin olla makuuvaunus |
No entä ne Umiconin järjestelyt? Vesipisteitähän ei lauantaina ollut ja huhu kertoo, että ne olisi jätetty pois säästösyistä. Auts.
Tämän lisäksi kaverini oli taidekujalla ja lauantain taidekujavänkäri oli aamulla sanonut, että voi esim vahtia pöytää jos kujalainen haluaa käydä vessassa. Mutta oli myöhemmin hävinnyt, eikä sitten loppupäivänä enää näkynyt koko taidekujalla.
Tiedotus oli vähäistä ja sekavaa. Ylipäätään somen päivittäminen olisi tärkeää ja ymmärrän, että päivittäjä joskus haluaa antaa oman sanallisen kukkansa kukkia, mutta kannattaa pitää mielessä että tiedotuksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää.
Sulkemisajan kanssa oli jotain ihme sählinkiä. Ja sunnuntaina lattiamajoituksesta oli pitänyt lähteä jo klo 9, kun tapahtuma avatui vasta klo 10. Reilukerho, kun ulkona on paljon pakkasta. Ylipäätään näin suolainen lippu siitä, että tapahtuma on auki lauantaina 7-9 tuntia (?) ja sunnuntaina 6 tuntia on aika naurettavaa verraten moneen muuhun tapahtumaan, jotka ovat halvempia ja auki perjantaista sunnuntaihin yöt mukaanlukien.
Isoon saliin vievissä pimeissä portaikoissa ei ainakaan lauantaina aamupäivällä ollut valoja. Ne olivat aikaisen (hyvin) pimeitä ja Rorune sieltä tulikin yhden askeleen alas. Onneksi ei tällä kertaa murtunut jalka, mutta pahalta se näytti silti. Pliis valot päälle, älkää nyt sähkössäkin säästäkö.
Miten vaikea on saada kuvia tai videota pääsalin screenille? Edelleen olen vähän suola tästä.
Hyviä asioita olivat muunmuassa hyvä taidekuja ja paikkaliput erilaisiin ohjelmiin. Ei tarvinnut hermoilla, että saako esimerkiksi nimikirjoitusta tai pääseekö cosplay-kisaan, kun lippu oli. Toisaalta tämä on melkein jo itsestäänselvyys hyvissä tapahtumissa, että suosittuihin ohjelmiin tulee olla paikkalippuja JonoConin ehkäisemiseksi.
 |
| Oliverinkin mielestä myyntipöytäsalista löytyi tosi hyvä avainnauha! |
En pidä Umiconia lähellekkään täydellisenä tapahtumana ja en ole "no MULLA oli kivaa, ei saa kiusata tolleen!! Ihmisiä hekin vaan on! Hirveän NEGATIIVISTA!" ulinan kanssa samaa mieltä. Varsinkin kun on kyse siitä, että lippujen hinnat ovat korkeat jotta saataisiin voittoa, niin silloin pitää olla paljon kriittisempi kuin esim jotain vapaaehtoisesti järjestettyä pikkuconia kohtaan. En halua, että tapahtumassa säästetään perusasioissa vain sen takia, että jonkun lompakko saataisiin paksummaksi (Tai, että esim. kilpailijoiden palkintoja ei lähetetä tai joidenkin matkakorvauksia makseta). Se ei vaan hittovie voi mennä niin. Pitäisikö melkein kieltää se, että jos tapahtuma pyrkii tuottoon niin se ei saisi käyttää ilmaista työvoimaa/vänkäreitä? Nyt menee tunteisiin (ja politiikkaan), joten jätetäämpä tämä tähän.
Ja sitten se ikävä fakta, että tapahtumassa oli todella paljon vähemmän porukkaa kuin oli odotettu. Oma mielipiteeni on julmasti se, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Jos alatte kilpailla hyvin samanlaisella tapahtumalla ja samalla ajankohdalla kävijöistä (+kalliilla lipulla) niin kyynel kun tulee takkiin. Arvostan tiettyjä aspekteja Umiconinkin järjestämisessä (lähinnä kunniavieraita ja ylipäätään sitä, että yritetään jotain uutta), mutta on tämä nyt vähän naurettavaa. Halusin uskoa, että tämä olisi ollut hyvä tapahtuma josta kasvaisi vielä jotain, ja jouduin aikalailla pettymään.
 |
| Loppuun vielä kevennykseksi Boss Lady Karen eli miten minä haluaisin poseerata tällaisissa auissa. Kuvasi: Fukka. |
No oliko reissu sen avoinen? Minulla oli kuitenkin ihan hauskaa, saatiin kuvia, ostin tosi paljon kaikkea taidekujalta ja tykkäsin Logomosta paikkana. Itse tapahtumana Umicon oli kuitenkin niin epämääräinen, että ei se hinnan väärti ollut. Tuntui siltä, kuin olisi ollut jossain pohjoisen pienessä conissa, johon on vain saatu superhyvät vieraat. Ei siltä, että olet matkustanut sitä varten 9 tuntia junassa ja maksanut lähemmäs 40 euroa. Olen iloinen, että tuli käytyä, mutta ei tarvitse mennä toista kertaa (ja vähän epäilen, ettei toista umiconia tulee...). Toivottavasti Logomolla pidetään vielä tapahtumia, mutta ei ainakaan näin.
- Woodi
