Kirottu Digitaalinen Paholais Saaga

Apua.

Väki alkaa jo varmasti olemaan ihan kurkkuaan myöten täynnä ainaisista "joo teen Cielon valmiiks seuraavaan coniin ihan oikeestiii!!11" vinkumisiani. Tässä muistutuskuva:

Cielo - Digital Devil Saga

Mutta nyt voin iloisesti ilmoittaa, että Cielo on valmis! Hurrah! Hurrah! Hurrah!
Se, kuinka tyytyväinen lopputulokseen olen, on tietenkin eri asia. Tässä mielentilassa on vaikea arvioida mitään oikein kovin kriittisesti tai vaihtoehtoisesti kaikki mitä tekee, näyttää ihan ultimaattiselta kakalta. Valvoin läpi yön about 25 tuntia, nukuin pari tuntia junassa ja nyt olen säätänyt Frosti-auton hakemista ja muuta sellaista.

On se jännä, kun jotkut asut ovat sellaisia että tiedät niiden toimivat hyvin ja näyttävät hyvältä jo ennen koko asukokonaisuuden kokeilua tai consisa olemista. Ja sitten on semmosia, että hmm ei yhtään osaa sanoa ennen conin loppumista. Valdrigue näytti naurettavalta päälläni kesällä, kun kokeilin sitä Desuun lähtöä edeltävänä iltana. Mutta sitten rakastuin asuun, kun conissa sen päälle laitoin. Toivon, että Cielolle käy näin.

Parasta puuhaa kello neljältä yöllä

Cielon ainainen murheenkryyni oli tuo peruukki. Siinä on lisättyä kuitua noin puolentoista peruukin verran. Peurukkia varten tilaamani toinen peruukki ei ollut oikean värinen, joten pääsin värjäämään senkin joskus tuossa syksyn puolella. Sinoli-höyryjä kaikkialla.

Hirveän kuitumäärän lisäksi peruukkiin on uponnut myös softista, rauta- ja alumiinilankaa ja about puolitoista purkkia. Ja lettejäkin sain tehdä koko lopun elämäni edestä! Voin sanoa Cielon peruukin jakavan täten Kettumaisimpien Peruukkien ykkös-sijan Judalin kanssa. Kuitua olisi pitänyt olla peruukissa vieläkin enemmän, mutta tuollaisen kuitumäärän kanssa työskentely oli jo nyt hyvin hermojaraastavaa.

Surullisinta tässä on, että en ainakaan tällä hetkellä ole kovin tyytyväinen lopputulokseen. Ehkä opin kuitenkin ajan kanssa rakastamaan rumaa lastani, mutta pitää nyt ainakin Frostin yli katsoa.

Ensimmäisenä täysin valmiina Cielon asusta olivat käsi- ja jalkahärpäkkeet. Näihin hakkaisin yhteensä 64 sirkkaa. Suurimmassa osassa reffikuvia sirkkoja ja narua ei näy lirpakkeiden toisella puolella, mutta kun ne yhdessä reffikuvassa olivatkin niin päätin, että lol mikäs siinä näyttää mielenkiintoiselta. Näin.

Ottakaa ihan sairaan iso kuva ja siellä NE KÄSI JA JALKAHÄRPÄKKEET ON

Aiemmassa päivityksessä näkyi softiksesta tekemäni kapseli-asiat. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että softis ei millään pysty kannattelemaan sivuille roikkumaan tulevia pusseja joten rakennelmista tuli saada kovat ja kestävät. Elämäni ensimmäinen satsi worblaa saapui joulukuun tienoilla ja niinpä päätin päälystää koko komeudet worblalla.

Prosessi meni suurinpiirtein niin, että otin sopivat palan worblaa, laitoin softin palan päälle ja kuumensin. Kun worbla kuumeni, painoin erinäisillä työkaluilla worblaa sorfitksen muotojen mukaan. Se oli kivaa. Ikävä kyllä worblan pinta ei ollut niin sileän sileää ja kaunista kuin olin haaveissani kuvitellut, enkä ollut järin tyytyväinen varsinkaan painelukohtien pintarakenteeseen. Niinpä päällystin jokaisen rakennelmani hiukan vedellä ohennetulla erikeeperillä. Kerroksia tuli noin kuudesta seitsemään, jos oikein muistan. Sitten pohjamaalia, itse värillinen spray ja lakka.Oujee.

Pelkkä worbla softiksen päällä

Reunustin kapselit muuallakin asussa käytetyllä harmaalla kankaalla ja liimasin torsokorsettidustjacket asiaan kiinni, johon olin jo muutenkin lisännyt yksityiskohtia. Koko hökötyksen viimeistelin oranssilla rannulla. Kyseinen väri on Embryon heimon tunnus, johon Cielokin kuuluu.

Jossain välissä tekaisin hanskat, joista löytyy mystiset kämmen- ja rystyssuojat. Ymmärrettävää, kun asut on tehty taistelua varten. Olen onnellinen, että tein kengät ajallaan, koska vihaan shoe-covereiden tekemistä kiireessä. Tekaisin normaalit shoecoverit, joihin muotoilin tuota terävää tonttukenkä-kärkeä. Hahah. Kengässä olevat kuviot on tehty softiksesta ja kankaasta ja liimattu kontaktiliimalla paikoilleen. En ole varmaan ikinä olllut näin ylpeä tekemistäni showcovereista. Toivottavasti ne myös kestävät.

Sivussa roikkuvista pusseista olisi minut ollut syytä tehdä proto, koska noin kolmiuotteisten asioiden ompelu oli ihan hurr durr meininkiä omala osaltani. Luulin, että osaisin, ku olen sentään tehnyt ne jo aiemmin, vaikkakin todella huonosti. Kyllä ne ajavat asiansa. Plus aiempaan asuun jätin tekemättä pusseissa kiinni olevan ja sopivasti haaruksien edessä olevan mysteerisen kangaslipareen. Kuvaa ei ikävä kyllä ole, kun se kurja ei suostunut pysymään paikoillaan kakoilla neppareilla. Ompelen sen käsin kiinni, kunhan pääsen sellaiseen tilanteeseen.

Ja sitten tuo aluupuku. Voi sinua aluupuku. En lopulta thenyt aluupukua itse saumoitetusta kankaasta, vaikka siitä sainkin jo housut tehtyä. Totesin kuitenkin että le fu~ se on ihan syvältä ja vastaan sattui onneksi kävelemään juuri sopivaa kangasta! Kangas oli sisustuskangasta ja maksoi 25€ metri ja sitä oli ihan saatanasta ommella. Tein sen myös viimeisenä, aamulla kello kuusi ilman minkäänsortin yöunia, joten laatu nyt on vähän sen mukainen, kun en mitään saumoja esim. yliluotellut. Sentään ehdin silittää kaikki saumat auki! Mutta istuu yllättävän hyvin ottaen huomioon, että se on tehty hyvin vähäisessä ajassa.

Asu about heitetty päälle ja kaikki repsottaa ja ilmeeni kertoo enemmän kuin mitkään sanat ikinä.

Jos tunnen itseni lauantain-aamuna jotenkin erityisen rumaksi Cielo päälläni niin saatan jopa olla laittamatta sitä. Mutta oletettavasti, vaikka rumalta tuntuisi ja näyttäisi, niin vetäisin sen kuitenkin päälleni, koska tämä on jo minulle todella tärkeä juttu sarjan ja hahmon puolesta.

Hajoan varmasti tuota peruukkia päähän kiinnittäessäni. Pitää ajella niska- ja pulisontikarvoja pois, sekä mahdollisesti liimata tuo peruukin reuna päänhakaan iholiimalla, koska tuo hirviö painaa ihan hirvittävästi. Mizunon ja Judalin peruukkienkaan painot eivät vedä vertoja tälle.

Tällä hetkellä vähän väsyttää liikaa ja ottaa päähän tuo Cielon peruukki. Toivon mukaan se johtuu vain väsymyksestä ja huomenna matkaan lähtiessämme olisin jo paremmassa hapessa. Asiaa ei auta se, että pääsen maanantaina heti suoraan junasta opettamaan seitsemäsluokkalaisille kuvataidetta.

Oujee näillä mennään. Toivottavasti tulee mukava coni!

- Woodi