Hirveet conipärinät edelleen päällä, mutta blogia pitäisi tässä yrittää päivittää. Huhhuh!
Desucon frostbite pidettiin tosiaan 27-29 tammikuuta eli viime viikonloppuna. Lähdöstä olin aika täpinöissäni, koska kavereita ja ihmisiä ja asuja ja taidekuja ja UUH kaikkea kivaa oli tiedossa. Onneksi en pettynyt. (´∀`)
Oma matkani alkoi jo to-pe välisenä yönä, kun valvoin kuudelta aamulla lähtevään junaan asti. Asua tehdessä ei onneksi tullut mikään tulipalokiire vaan tein extra-viimeistelyjä yötä myöten. Valvoin, että nukkuisin sitten junassa. Ja niinhän minä nukuin kuin tajuton aina Lahteen asti.
Pakollinen matkakuva Lahteen saapumisesta |
Harjoitusten jälkeen asetuttiin istumaan ja seuraamaan kaverin luentoa japaniharrastajien slangista. Paikalla oli ihanan paljon porukkaa ja asia oli kuin gradu-semma, mutta humoristisella mausteella. Eli oikein hyvä omaan makuuni.
HMM todella mielenkiintoista |
Meinasin myös saada slaagin, kun huomasin kesken meikkaamisen, että toinen piilolinssi oli vain hävinnyt silmästäni. Kovan etsinnän jälkeen Kis luojan kiitos paikansi pakoon yrittäneen linssin ja ensiavun jälkeen se löysi tiensä takaisin silmääni. Oli kai mennyt väärinpäin aluksi, kun niin helposti oli hypännyt pois. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin!
"Naisrosvoja" Kuvasi: Nyymix |
Paikalle saapuminen oli kuitenkin hyvin hyvin HYVIN jännittävää, koska meidän porukka ei yhtään osannut arvioida miten conikansa ottaa meidät vastaan. Asut oli täysi läppä ja olimme pitkään miettineet, että joko näytämme tosi siisteiltä tai aivan hirveiltä. Vastaanotto ylitti kuitenkin kaikki omat odotukset, kun kaikki juttelemaan ja kuvia ottamaan tulleet ihmiset olivat niin innoissaan. Ihanaa! Ihanaa! Kaikki se vaiva ja pölvästiys oli sen arvoista jo tuossa vaiheessa (varsinki ku se olin minä joka oli syypää tähän ideaan hahahasdfhfafh) ヽ(;▽;)ノ
Kauaa ei ehditty ihmisten ilmoilla pyöriä, kun piti siirtyä takahuoneeseen odottamaan asioita tapahtuvaksi. Bäkkärillä oli taas oikein mukavaa, näki kaikkia tyyppejä ja jutteli muille kisaajille.
Tuomarointi oli miellyttävä kokemus. Mielellään kertoi puvusta ja itseäni ei yhtään haittaa, että tuomarit tulevat tosi lähelle tuijottamaan, vaikka tietääkin itse että asu ei ole mitenkään täydellinen joka kohdasta. Sain kunnolla myös keskusteltua sen sijaan, että vain puhuisi hiljaa istuville tuomareille. Oli mukavaa kanssakäymistä sekä meidän porukan, että tuomareiden kanssa.
Takahuoneesta twiittailua. Follow for more emu content wink wonk |
Sitten tuli kisa. Itse olin melko rennolla meiningillä, en tiedä johtuiko pienestä alinesteytyksestä vai mistä. En jaksanut stressata ja mietin vaan, että toivottavasti porukka tykkää meidän esityksestä yhtä paljon kuin mitä käytävällä kuvaajat oli tuntunut pitävät itse asuista. Ja voi veljet!! Vaikka sitä itse keskittyi ihan kympillä omaan tekemiseen niin kyllä siinä sivussa huomasi, että kyllä vaan! Porukka tuntuu pitävän! Naurua kuului niissä kohdissa kun piti, vaikka itse hikoili lateksikuonoa irti lavalla. Lopussa minä ja Rorune vain juostiin ja juostiin ja koska salissa ei päässyt kunnolla ympäri juoksimme ulos asti samalla kun porukka taputti hulluna. Nyyh yyh tuntui hyvältä niin hyvältä dem feels man augh (´°̥̥̥̥̥̥̥̥ω°̥̥̥̥̥̥̥̥`)
Itse video esityksestä tässä (huomatkaa, että minun ja Rorunen viime vuotisen esityksen pätkä näkyi koko kisaa edeltäneessä esittely/intro-videossa jihuu jihuu):
Oman esityksen jälkeen sai asettua alas rahasäkkien ja hännän kanssa ja katsella muiden esityksiä. Toimin myös stunttina, koska loistokkaasti otin kiinni lavalta vahingossa yleisöön lentäneestä luuranko-hirvityksestä. Se oli semmoinen mukava reaktio-kyvyn testaaminen, eikä oikeastaan minua haitannut L(・o・)」
ECG:ssä oli mukana niin nättejä pukuja ja tosi erilaisia esityksiäkin! Ja perinteinen lavajuoksu-kisa oli oikeasti miellyttävää katsottavaa, kun mukana oli niin hirveän taidokkaasti tehtyjä pukuja että meinasi ihan sydän pakahtua.
Palkintojenjako oli yksi hämmentävistä asioista ikinä ja kun oma nimeni "Emma" todettiin ECG-karsintojen toisella sijalla niin meinasi kyllä joku piuha katketa päässä. Oltiin tehty asut ja esitys niin poskettomalla asenteella, ihan for the lulz, että oikeasti sijoittumista ei oltu edes harkittu. Ilmaisinkin hämmennykseni aika kovaan ääneen eturivissä, mutta voi pojat hämmennyksestä huolimatta se tuntui tosi hyvältä!! Ja hei, minulle ensimmäinen karsinta-kisan sijoittuminen, eli ei paha! AAaaaaa
Inoissamme sitten lavalla häärättiin ja poseerattiin ja jännitettiin muita sijoittuneita ja ä ä ä ä ä oli kivaa!! ;;3;;
Fiilikset kisan jälkeen. Kuva Fukkalta |
Olisi ollut kiva jäädä vielä häärimään asuissa conipaikalle, mutta seuraava asu huuteli hotellilla. Kerättiin kimpsut ja kampsut hirveää vauhtia kasaan, koska luvassa oli vielä toinenkin asu samalla päivälle!! Mitä ihmettä??
Kahden tunnin intensiivisen vauvaöljyllä läträämisen, suihkussa ihon hinkkaamisen, syömisen ja uudelleen meikkaamisen jälkeen löysimme itsemme jälleen Sibelius-talolta. Kyseessä oli kuumaakin kuumempi Saiyuki-ryhmän kuvailusessiot Sibben rajallisessa ympäristössä, johon onneksi saimme lyhyellä varoitusajalla Kissin kuvaamaan. Ihanaa! ☆*・゜゚・*\(^O^)/*・゜゚・*☆
Mukana menossa olivat siis minä Gokuna, Rorune Hakkaina, Kizzy Gojyona ja Anniilaugh Sanzona!
Kuvaukset kestivät kohtuullisen pitkälle yöhön monestakin syystä ja olo oli sen mukaista. Vähän väsytti, mutta onneksi asu oli mukava ja seura mitä parhainta. Yritin valikoida niistä liian väsyneistä kuvista yhtä hyvää tähän blogiin ja valinta on liian vaikea joten päädyin vain... johonkin. Niitä oikeasti hyviä kuvia tulee sitten joskus!
Hyvä meno paras meno fabhffgffrfhjgh Kuvasi: Kis |
Iho oli lauantain ja tuimaakin tuimemman iholiiman ja lateksin jäljiltä sen verran hellänä, että vain hentoisen kerroksen puuteria laitoin aamulla naamaani. Muuten vedin päälle mukavan, mutta tyylikkään makkarankuori-mekon ja himmailin omana itsenäni koko päivän. Se oli äärimmäisen vapauttavaa.
Kis otti minusta myös tyylikkään kuvan, mitä voin käyttää kaikissa virallisissa jutuissa haha |
Puvun puutos ei haitannut, koska nyt pystyin rauhassa keskittymään muunmuassa taidekujalla hyörimiseen ja muiden cossien ihasteluun. Esimerkiksi maailman söpöimmät halloween spray-teemaiset Genji ja Zenyatta Overwatchista aiheuttivat minussa niin suuria doki dokeja, ettei mitään rajaa ( •́દ•̩̥̀ )
Sunnuntaina ei oikeastaan tapahtunut mitään muuta cosplayhyn liittyvää, koska pääpaino oli niin lauantaissa. Nähtiin kavereita, nautittiin con-fiiliksistä. Ohjelmissa piti käydä mutta asioita tapahtui ja sitten ne vain niinku jäi, hups.
Sentään käytiin päättäjäisissä! Koko tapahtuman koostevideo oli oikein loistavaa katsottavaa jälleen, erityisesti siinä oleet mainokset saivat itseni ihan tikahtumaan. Linkki videoon täälläpä näin.
Sunnuntai-squad. Oli siellä muilla sentään asuja päällä! Kuvasi: Kyuu Eturautti |
Illalla mentiin syömään, panikoitiin junaan ehtimistä, ehdittiin junaan ja nukuttiin Rovaniemelle asti. Nyt conin jälkeen on ollut kaikesta taas ihan törkeen hyvä fiilis ja haluan vain tehdä kaikki maailman asut, mutta pitää pidätellä itseäni ainakin maaliskuuhun, koska joku pirun valmistuminen hah mitä se on? Voisiko kaikki muut velvollisuudet vain heittää johonkin romukoppaan ja tehdä vaan asuja?
Frostissa oli siis hullun kivaa ja en malta odottaa, että jaksan kirjoitella Robinin asusta ja meidän esityksestä vielä lisää koska siellä on ihan hulvatonta materiaalia! (/^▽^)/
Kiitos kaikille ihanille ihmisille!
- Woodi
En itse ollut conissa mutta nuo Robin Hood-cossit näyttävät mahtavilta! Onnea voitosta!
VastaaPoistaJa pakko myös sanoa että omg, Saiyuki! :D