Hervotonta Ryhmäilyä - Tracon 2017

Hei!

Minun oli tarkoitus kirjoittaa Traconiin tulevista puvuista tänne blogiin, mutta homma jäi ihan vaan järkevien kuvien puutteeseen. Puhelimeni on tällä hetkellä ääriään myöten täynnä joten jokaista kuvaa pitää harkita tarkoin -> WIP-kuvia en ottanut kummastakaan asusta ööh yhtään!! Tyhjään tässä piakkoin puhelintani sen verran, että saisin conissa otettujen kuvien lisäksi ehkä jotain muitakin kuvia. Näin voin tehdä edes pienen "näin tämän tein ja tältä se nyt näyttää"-höpölöön molemmista projekteista.

Koska kaikki eivät seuraa minua twitterissä niin tässä vielä viikonlopun asukaksikko. Tämän vuoden jäljiltä nostalgia alkaa jo tursuta korvista ulos...

Vasemmalla Sai - Naruto. Oikealla Akane - Ranma

Molempiin asuihin syynä olivat enemmänkin ryhmälliset kuin mikään maailmaa suurin palo päästä cossaamaan juuri näitä hahmoja. Molemma sarjat olivat itselle iso juttu yli kymmenen vuotta sitten ja nyt pääsin niistä cossaamaan.

Asuista myöhemmin, siirrytään itse coniraporttiin! Olen tällä hetkellä freelancer/työtön combo, joten pystyin junailemaan menoni kerrankin miten itse huvittaa. Lähdin Rovaniemeltä jo aikaisin perjantai-aamuna, jolloin sain koko lopun päivää vain chillailla ja nauttia Tampereesta. Laitoin asut rauhassa kuntoon, kävin kissakahvilassa kavereiden kanssa ja kävin jopa peliperjantain ohjelmassa! Mitä?? Ohjelmassa jo con-perjantaina?

Todistusaineisto

Olisin halunnut mestoille jo aiemmin, mutta ehdin kuulemaan vain "Designin keinot pelien estetiikassa", mikä oli tosi höpö kokemus. Olisi ollut kiva nähdä joku järjestely, jossa panelistit olisivat voineet näyttää kuvia yms esitellä asioita ruudulta, kun nyt vain jouduttiin kuvailemaan asioita ja ehkä vähän piirrustamaan pienelle fläppitaululle. Tämän lisäksi meininki meni nopeasti "käsitellään vetäjän antama teema ja seuraavaksi toinen"-rakenteesta "kysykää mitä huvittaa" meininkiin, mikä kyllä toimi ihan hyvin sekin mutta hämmennyin vaan.

Lauantai-aamuni alkoi muita aikaisemmin kun asetuin vessaan istumaan ja valkaisemaan itseäni ihomaalein. Vaikka olen kalpea niin Sain designiin kuuluu aika vahvasti kalpeus muihin hahmoihin verrattuna. Ja koska posti, niin piilolinssini eivät ehtineet tulla... mutta onneksi Tampereen cybershop pelasti minut! Vahvuuksilla tosin linssejä ei löytynyt mutta olin sitten näöltäni vähän vajaa ninja.

Sai-twiitti, joka kertoo kaiken oleellisen asusta

Majapaikasta lähti oiva joukkue ninjoja ja lisää liittyi joukkioomme Tampere-talolla, kun #nostalgianarskat porukka kerääntyi hiljalleen. Niin iso ryhmä niin hyviä cossaajia niin vanhasta ja höpöstä sarjasta, hajotti hiukan.

Ennen kuvailua tai yhtään mitään muuta menimme kuitenkin Pukuvuotoon. Aiemmin oli nähnyt livenä vain Cosvisionin tapauksen, joten tämä oli kyllä jo parempi veto :D Jutut olivat viihdyttäviä ja minusta on kiva, kun skenestä ja siihen liittyvistä asioista voidaan puhua välillä läpällä ja suoraan näin ihan julkisestikkin.

Lauantain sateinen ilma oli vähän nihkeä, mutta urheasti otimme silti kuvia ulkona ja toivoimme että mikään asun osa ei mene pahasti pilalle. Meitä oli oikein oiva joukkue ninjoja kuvaamassa, mikä on aina sekä positiivinen että negatiivinen asia kun on hirvee lössi porukkaa ja pitää miettiä miten asetutaan kuviin ja ketkä, ja sitten millaisia pienemmän köörin kuvia otetaan. Säätö oli havaittavissa, mutta onneksi oli myös mukavaa ja ihania ihmisiä.

Ninja-sandaalien kokoontuminen. Kuvasi: Kis

Minut onneksi vapautettiin cosplaykisojen lippujonosta, koska olin paleltumisvaarassa maha paljaana, mutta sen sijaan pääsin jonottamaan itse kisaan. Siinä sitten jonoteltiin parvelle ja lopulta yksi meidän poppoosta kävi kysymässä, että mikä maksaa. Hupsista ovet oli unohdettu avata! Siinä sitten jo kisan alettua hiivittiin sisään, otti kyllä harvinaisen paljon päähän, koska itse missasin ensimmäiset kolme esitystä kokonaan kun etsi pimeässä omaa paikkaa. Lopun aikaa kisasta parven ovia ei sitten osattu taas sulkea ollenkaan, vaan ne jäivät auki ja kaikki mökä kuului sisään. Jes.

Tämän lisäksi tekniikka itse kisassa oli jotain ihan käsittämätöntä. Valot sekoili, kuten myös taustanauhat ja ties mitkä. Varsinkin WCS-videon aikana häiritsi kun yleisössä oli valot kun video pyöri, jolloin siitä ei saanut niin hyvästi selvää, plus puolet porukasta päätti että kun on valoisaa niin on hyvä väli lähtä livohkaan.

Tosi hyvä valiaikashow tää "Pois salista jonottavat ihmiset"

Alun ovi-ärtymys ikävä kyllä haittasi varsinkin WCS-esitysten seuraamista, mutta muistikuvani näin pari viikkoa myöhemmin on että hirmuisen nättiä asua ja miellytäviä esitysideoita. NCC oli tasoltaan mielestänio vähän epätasaisempi, mutta olin hirmuisen tyytyväinen esiityjien määrästä! Jihuu.

Lauantain lopuksi lähdimme tarkastamaan "Cosplayetiketin ABC"-ohjelman, ihan vaan koska esittelyteksti kiinnosti ja hämmensi porukkaamme. Aiottiinko luennolla puhua etiketistä, etiikasta, eettisyydestä, cosplayn perusteista, vai näistä kaikesta? (nimessä etiketti, kuvauksessa etiikka) Menimme ottamaan selvää. Itse homma alkoi hyvin, kun toinen luennoitsija ei edes ollut paikalla. Luennon rakenne oli ihan höpö, koska siinä käsiteltiin periaatteessa joitakin perusteita, ja sitten mielipidekysymyksiä. "Jonkinsortin transuihminen" oli kuitenkin näin setan kouluttajan korviin liikaa ja päätin, että nyt tämä muija lähtee. Onneksi loputkin meidän porukasta oli samaa mieltä ja hiivimme tiehemme. Ei ollut ihan meille suunnattu, ja sanoisin että tuon typerän plöräytyksen takia se ei olisi kenellekkään.

Sunnuntai alkoi melko aikaisin kisahommeleiden takia, koska tuomarointi ja muut lavahommelit alkoivat melko aikaisin ja majoituspaikka piti saada asialliseen kuntoon ennen lähtöä. Itse taistelin puoli tuntia piilolinssit silmissä ja totesin, että joo mennään sitten ilman, kun eivät ne asettuneet ja tuntuneet hyvältä ei sitten millään. Olin sitten sinisilmäinen Akane.

Hei olen Kasari-Anime

Tampere-talolla laitettiin sitten lavaryönää valmiiksi odotellessa tuomarointia ja harjoituksia. Se olikin sitten vähän epämääräistä säätöä, että milloin päästään lavalle ja millon kuvaan yms. Lopulta päästiin kaikkialle, mutta (jälleen kerran) alkuperäisestä eroavassa järjestyksessä. Homma oli kuitenkin bueno ja paketissa semi nopeasti ja meidän porukka toimi oikein saumattomasti kaikessa. Kukaan ei tuntunut jännittävän liikaa.

Ennen kisoja ehdimme hiukan hilipaista conin puolella, kuvattiin vähän ja mentiin käymään pienellä jengillä Muumimuseossa, koska tilaisuus piti käyttää hyväksi. Ja voi veljet voin kyllä kehua, että oli törkeän nätti museo ja hienosti rakennettu. Pitää mennä käymään uudestaan paremmalla ajalla! Oman hauskuuden toivat paikalla olevat japanilaiset turistit, jotka tunnistivat hahmot ja halusivat ottaa yhteiskuvia. Niin höpöä!

Kisa alkoi ja takahuoneessa oli ihan hyvä meininki, seurattiin kisoja ruudulta ja samalla vähän lämmiteltiin. Usein lavalle menee niin adrenaliini-höyryissä, että sieltä ei oikeasti muista enää yhtään mitään mutta nyt minulla jäi melko hyvät muistikuvat. Osittain johtui siitä, että pää huusi sireenejä, kun en kuullut nauhalla olevaa musiikkia ja asioiden ajoittaminen ei toiminutkaan kuin harjoituksissa, mutta lopulta kaikki meni ihan hyvin. Huh!

Raivo-Akane!! Ilmassa!!!! Oon ehk turhan ylpee tästä. Kuvasi: Nyymix

Video löytyy myös alta. Ikävä kyllä copyright-höpöjen takia taustalla soi joku geneerinen edm-jumputus, mutta toivottavasti video alkuperäisillä äänillä tulee jossain välissä nähtäville. Oma esityksemme alkaa noin kohdassa 32:10, mutta katsokaa ihmeessä muutkin!

Oon vaan niin tyytyväinen, että meidän esitys oli ennen Tarmotovereiden esitystä, koska sen pääsi sitten näkemään ihan livenä (vaikkakin näin vain blurria kiitos piilolinssittömyyden nyyh)!!!! Niin hienoa asunvaihtoa aaaa

Mikä onkin, että en yhtään ollut yllättynyt siitä, kuka voitti!! Se oli upeeta! Sen sijaan olin taas hämmentynyt, että meidän huumoripläjäys pärjäsi niin hyvin!! Jihuu! En nyt ollut niin järkyttynyt, kuin talven Robin Hoodissa, mutta silti iloisesti yllättynyt!!

Esityskisan voittajat! Hiuuu. Kuvasi: Timo Virtanen

Kisan jälkeen haettiin palaute ja yritettiin vielä epätoivoisesti nähdä porukkaa ja sosialisoida. Juoksin ympäri Tampere-taloa, mutta lopulta piti mennä vaihtamaan vaatteet, jonka jälkeen juoksin ympäri Tampere-taloa vähän lisää!

Ilta venyi itselläni aika myöhään, kun lähdin vasta kymmeneltä lähtevällä junalla takaisin Rovaniemelle. Eipähän tarvinnut kiirehtiä pois conista vaan piti yrittää pikemminkin keksiä tekemistä.

Tracon oli tosi hauska, kun oli molempina päivinä niin isot ryhmät! Teki ihan erilaisen con-kokemuksen, kun ryhmäili kaikkien kivojen ihmisten kanssa. Itsehän olen kunnon ryhmä- ja paricossi addikti, mutta ehkä nyt taas voin cossailla itsekseni vaihteeksi.

Seuraavaksi pyrin tekemään loppuun keskeneräisiä asuja!

- Woodi